Me ihmisinä olemme vajavaisia ja varsinkin silloin, kun olemme stressaantuneita ja kiireisiä, syntyy helpommin riitoja, tulee sanottua pahasti ja toinen loukkaantuu meidän sanoistamme. Anteeksi pyytämisen tarvetta voi tulla ihmissuhteissa niin työpaikoilla, koulussa, kotona jne., aina silloin kun kohtaamme muita ihmisiä. Sen jälkeen, kun mahdollisesti olemme loukanneet toista ihmistä, voimme tajuta sen heti jo toisen ilmeestä ja myös itselle voi tulla siitä ahdistunut olo.
Anteeksi pyytäminen ei ole helppoa, koska silloin joutuu nöyrtymään ja myöntämään, että on tehnyt väärin. Anteeksi pyytäminen tulee tehdä sydämestä, koska silloin se saavuttaa toisen ihmisen ja vapauttaa molemmat asian suhteen.
Raamatussa puhutaan enemmän anteeksiantamisesta kuin anteeksi pyytämisestä. Ehkä tunnetuin kertomus anteeksi pyytämisestä Raamatussa on Jeesuksen kertomus tuhlaajapojasta (Luukas 15:11-24). Eräällä miehellä oli kaksi poikaa ja nuorempi heistä halusi oman osansa perinnöstä ja lähteä pois isänsä kodista. Hän tuhlasi kaikki rahansa ja kun maahan tuli nälänhätä, hänellä ei ollut mitään syötävää. Hän ei saanut syödä edes paimentamiensa sikojen ruokaa. Silloin hän meni itseensä ja ajatteli, että hän palaa takaisin ja pyytää, että saisi olla isänsä palkkalainen. Vaati aikamoista nöyryyttä, että hän palasi takaisin isänsä luokse. Isä otti hänet kuitenkin iloiten vastaan ja sanoi: Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.´ Niin alkoi iloinen juhla.
Vaatii myös nöyryyttä tulla Jeesuksen eteen ja pyytää omia syntejään anteeksi. "Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä" (1.Joh. 1:9).
