Search

Apu tulee ylhäältä

Juttelin vanhan äitini kanssa mahdollisesta sodasta Suomessakin.

Hän oli 7-vuotias Talvisodan alkaessa ja jäi orvoksi, kun hänen isänsä

kaatui rintamalla. Äidin koko lapsuus oli sota-aikaa.

Silti hän sanoo, että silloin lapset eivät joutuneet niin paljon kuin nyt

kohtaamaan sodan kauheutta, kun kuvia sodasta ei maalaislapsi

juurikaan nähnyt. Ilmahälytysten ajaksi mentiin pöydän alle ja turva

tuntui aivan riittävältä.


Omat lapsenlapseni ovat Ukrainan sodasta kauhuissaan, vaikka heitä

onkin yritetty varjella sitä koskevilta uutisilta. ”Ei kai sun iskä tarvi

lähteä sotaan?” - Kunpa ei ikinä tarvitsisi!


Sodan kokeneet sukupolvet tietävät, että sota vaikuttaa kaikkeen;

kokonaisvaltaisesti koko elämään. Ruokaa ei välttämättä saa ja taudit

saattavat lisääntyä, kaikesta on pulaa. Äiti muistaa parhaiten surun ja

puutteen.


Hän on kuitenkin lapsesta asti turvannut Jumalaan. Parhaita lääkkeitä

pelkoon ja ahdistukseen ovat Psalmit. ”Herra on minun valoni ja apuni,

ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?”

(27:1) ja ”Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.

Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. (91:4)

Jumalalta tulee apu ja turva aina! Ota sinäkin hänet turvaksesi, et joudu

milloinkaan pettymään Jumalaan, sillä hän on Rauhanruhtinas!


Iris Raunisalo

5 views0 comments