Kohtaamme päivittäin epätoivoa, yksinäisyyttä, masennusta, työttömyyttä, asunnottomuutta ja monet ovat vailla jokapäiväistä elantoa. Aikamme kehitys kulkee eteenpäin, sen itsekästä suuntaa voimme vain ihmetellen katsella.
Jokainen meistä voi tahtomattaan joutua kyselemään toimistoa mistä voisi saada apua. Mistä apu minun hätääni kysellään. Näennäisen hyvinvoinnin keskellä voi huomata paljon aineetontakin hätää ja puuutetta. Silloin ollaan alueella, johon ei osata etsiä apua oikeasta ”toimistosta.” Henkinen hätä on suurempi kuin voidaan tänään aavistaa. Hyvinä päivinä ei muisteta, että voidaan olla joskus avun tarpeessa. Minulle työtoveri kerran sanoi ivallisesti ettei terveet tarvitse parantajaa. Myöhemmin hän itse sairastui niin ettei voinut enään tehdä työtä. Jouduin jatkamaan hänen tehtäviään. Hän olisi silloin tarvinnut auttajaa, mutta parantajaa ei enää kyselty ja elämäkin päättyi epätoivoisesti.
”Poikani, älä unohda sitä mitä opetan, pidä kaikki käskyni mielessäsi, sillä ne kartuttavat päiviesi määrää, antavat sinulle elinvuosia ja menestystä. Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta - kiedo ne kaulaasi, kirjoita sydämesi tauluun, niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä.
Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien. Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa. Siinä on sinulle lääke, joka pitää koko ruumiisi terveenä.”
Jumalan puoleen voimme aina kääntyä kaikissa ongelmissamme ja Hänen ”toimistonsa” on aina avoinna.
Ossi Husu