”Huh, hellettä,” on noussut monien huulilta viime aikoina. Kesä on ollut mahtava, lämpöennätyksiä on rikottu määrässä ja suuruudessa. Toisaalta olemme kuulleet valtavista sateista ja tulvista, jotka ovat koetelleet ihmisiä eri puolilla maapalloa. Monille on noussut kysymys, miksi näin pitkät helle- ja tulvajaksot ja mistä ne johtuvat? Onko ilmat muuttumassa, tasapainoisesta äkkiarvaamattomiin muutoksiin.
Kansa oli matkalla luvattuun maahan, josta Raamattu kertoo. Tuolla erämaa taipaleella oli myös puutetta monista elämän perustarpeista, ruuasta ja vedestä. Matkan helle ja koettelemukset nostivat pintaan tyytymättömyyden. Matkalle oli lähdetty lupausten varassa, lähettäjä oli luvannut, hän vie perille asti. Erämaa oli kääntänyt katseet menneeseen, siellä oli hyvää ja vihreää, täällä me kuolemme.
Hengellisessä elämässä voi koettelemus tuntua erämaalta ja vaikuttaa epätoivoa, tyytymättömyyttä ja luovuttamisen mieltä. Jeesuksen sana vakuuttaa meille, ”Isäni, joka on antanut heidät minulle, on kaikkia muita suurempi, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä.” Niin kuin erämaan matkaajat pyysivät apua Jumalalta, samoin Hän on luvannut viedä kansan nytkin luvattuun maahan. Hän kutsuu vielä kulkemaan lupausten varassa, ”Taivaan kotiin.” Sinä joka vielä mietit, lähteäkö kulkemaan lupausten varassa, lupausten maahan. Jeesus sanoo; ”Minä annan heille iankaikkisen elämän. He eivät ikinä joudu hukkaan, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.”
Ossi Husu