Jeesus on joulun syntymäpäiväsankari. Olemme ehkä nähneet suloisen vauva- Jeesuksen erilaisissa seimiasetelmissa ja muistamme hänet niistä. Muutenkin meillä on erilaisia mielikuvia, ennakkoluuloja tai odotuksia Jeesukseen liittyen.
Ajattelin pitkään, että Jeesuksen huolenpito ja rakkaus merkitsevät varjelusta kivulta ja kärsimykseltä. Että jos hän rakastaa minua, niin hän varjelee minua lähes kaikesta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Lopulta ymmärsin, että jos Luoja itse joutui kärsimään luomassaan maailmassa niin varmaan kärsimys kuuluu ihmisyyteen. Jos Luoja itse koki monenlaista kipua niin tuskin minäkään niiltä vältyn. Odotukseni Jeesuksen huolenpidosta menivät uusiksi. Ymmärsin, että hänen huolenpitoaan on myös se, että hän on kanssani kärsimyksen keskellä.
Uskon, että jokaisella, joka on kuullut Jeesuksesta on jonkinlainen näkemys hänestä. Lisäksi on käsityksiä siitä, millainen tämän Jumalan pitäisi olla.
Mutta Jeesuksen syntymä osoitti, että Jumala ei mahdu muotteihin. Jeesus syntyi luolaan tai talliin, ei kuninkaanlinnaan. Jeesus oli kärsivä palvelija, ei taisteleva hallitsija, kuten hänen aikalaisensa odottivat.
Joulun sanoma, Jumalan astuminen ihmiseksi ihmisten keskelle, muistuttaa siitä, että Jumalalla on suuri suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi. Jumalalla on myös suuri suunnitelma jokaiselle ihmiselle. Se ei vaan aina näytä siltä kuin kuvittelemme.
Ps. Tämä on toistaiseksi viimeinen Toivoa torstaihin- kirjoitus Nurmijärven Uutisissa. Jatkossa tekstit löytyvät Nurmijärven Helluntaiseurakunnan nettisivuilta. Kiitos lukijoillemme!
-Sara Salminen
Comments