Helsingin Sanomissa oli artikkeli ihmisten vieraantumisesta lähisukulaisistaan. Syitä on monia ja usein ne ovat ihan aiheellisia ja ymmärrettäviä. Artikkelin lopussa mainittu sovinnossa onnistuneiden strategia jäi puhuttelemaan. He eivät vaatineet toiselta osapuolelta anteeksi pyytämistä ja pyrkivät hyväksymään hänet sellaisenaan, eivät siis yrittäneet muuttaa tätä.
Seurakunnan naistenillassa alustaja painotti sitä, ettemme voi muuttaa toista ihmistä. Itseämme voimme kehittää ja kasvaa haastavissa ihmissuhteissa. Kaiken takana on rakkaus.
Miten on mahdollista rakastaa vaikeaa lähimmäistä? Haastava lähimmäinen voi olla ymmärtämätön puoliso. Hän voi olla marttyyriksi heittäytyvä äiti, juro isä tai naapuri, jolle ei mielestään ole tehnyt mitään pahaa mutta kuitenkin saa osakseen käsittämätöntä ”aivan kuin olisit ilmaa” kohtelua tai suoranaista vihoittelua. Hän voi olla eri lailla asioista ajatteleva, käyttäytyvä, pukeutuva tai muuten vain hieman outo työkaveri tai oman seurakunnan jäsen.
Meistä ei itsestämme ole tällaiseen rakkauteen. Vain Jumalallinen Agape rakkaus pystyy tähän. Esimerkkinämme on Jeesus, joka rakasti niin paljon, että kuoli puolestamme. Hän on luvannut antaa anovalle ja häneltä voimme pyytää voimaa anteeksiantoon ja rakkautta lähimmäistä kohtaan. Sitä vaikeintakin. Hän on paras ihmissuhteiden eheyttäjä ja kasvun antaja.
Minna Jalonen